Kesä on jo pitkällä

Kesä on sitten päässyt kunnolla etenemään ja ensimmäinen hellejaksokin on koettu. Onneksi loppuviikkoa kohden pitäisi viiletä. Myös ne, jotka ovat aikaisemmin suunnitelleet ja vaatineet koululaisten kesäloman alun myöhentämistä kesäkuun alusta juhannuksen alle, ovat kummallisen hiljaa.

Toisaalla alkukesä on tuonut tullessaan surua ja murhetta, keskustan kansanedustaja Susanna Haapoja menehtyi äkillisesti vain vähän yli 40-vuotiaana ja lisäksi monia lentomatkustajia on kateissa, todennäköisesti menehtynyt Brasiliasta Ranskaan lentämässä olleen koneen ilmeisesti pudottua. Nämä ovat osoituksia siitä, kuinka hauras ja arvaamaton ihmiselämä on, moni ihminen elää tänäänkin iloisia tulevaisuudensuunnitelmia tehden, tietämättä, että huomenna on itse tai joku läheinen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Onnettomuudet tulevat äkkiarvaamatta.

Kohta tulevat myös EU:n vaalit. Euroopan parlamentin vaikutusvalta myös jäsenvaltioiden asioihin on jatkuvasti kasvanut, joten äänestäminen kannattaa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan huomiota on kiinnitettävä siihen, missä määrin päätäntävaltaa kannattaa antaa siirtää Suomesta EU:lle ja missä asioissa on pyrittävä pitämään päätäntävalta kansallisella tasolla. EU:n pääasiallinen merkitys on Suomelle edelleen hankkia turvaa tiiviistä kytköksistä länteen, tätä kytköstä pitäisi ehdottomasti mieluummin ennemmin kuin myöhemmin täydentää NATO-jäsenyydellä. Kansallisten etujen puolustaminen sen sijaan tulee kysymykseen erityisesti poikkeusolojen elintarvike- ja energiaomavaraisuudessa. Tämä merkitsee sitä, että kohtuullisen kansallisen maataloustuen maksamista on pidettävä jatkossakin järkevänä, ydinenergian tuotantoa on lisättävä ja valtion pidettävä hallussaan strategisesti tärkeitä energia-alan ja vesihuollon omistuksia tai hankittava niitä täydennykseksi.

Koululaisten oikeus vapaa-aikoihin

Uusi työviikko on sitten alkanut, vaikka monilla nyt loma onkin. Vaikka monilla työpaikoilla onkin hiljaisempaa, niin kuitenkin jotkut ovat aina töissä ja liike-elämän rattaat pyörivät omalla tahdillaan lomakuukausinakin.

Aina silloin tällöin herää keskustelu parhaista loma-ajankohdista, etenkin koululaisten osalta. Jotkut kannattavat koululaisten kesäloman siirtämistä myöhäisemmäksi, alkamaan vasta juhannuksesta tai heinäkuun alusta ja jotkut ovat tuoneet julki radikaalimman tavoitteen näiden loma-aikojen lyhentämisestä kaiken kaikkiaan. Sellainen vaatimus ei kylläkään voi millään lähteä ainakaan lapsen edusta käsin.

Todellisena motiivina on se, että vanhempien loma-ajat eivät yleensä riitä kattamaan kaikkia koululaisten loma-aikoja ja halutaan, että lapsilla olisi joku paikka, jossa heistä pidetään päiväsaikaan huolta vanhempien ollessa töissä. Tämä on vielä aivan ylevä tavoite, mutta olisi väärin täyttää tätä tarvetta pakottamalla lapset kesällä kouluun tai venyttää heidän koulupäiviään jo alaluokilta 7-8-tuntisiksi "eheytetyiksi koulupäiviksi", joiden välissä on oppituntien välillä pitkä ruokatauko, lepoa ja harrastustoimintaa. Olennaista on se, että koulu on lasten työtä eikä laitosrangaistus ja harrastustoiminnan ja täytetoiminnan on oltava vapaaehtoista.

Näinollen oikea ratkaisu on ratkaista alaluokkalaisten "pitkien iltapäivien" ongelma, samoin kuin koululaisten loma-aikojen ongelma niin, että päivähoitoa ja harrastetoimintaa tarjotaan niille, joiden osalta siihen on tarve, eikä pakoteta kaikkia tässä asiassa samaan muottiin.