Työtaisteluiden murtaminen

Viime-aikoina tapahtuneen liikennealan lakon seurauksena ilmavoimat komensivat sotilaitaan pitämään Suomen tärkeimpiä lentokenttiä auki, kun asiasta normaalisti huolehtivat siviilipuolen työntekijät olivat poissa työtehtävistään. Tämä käytäntö sai osakseen kitkeriä moitteita sekä Päällystö-, että Aliupseeriliitoilta. Katsottiin, ettei sotilaiden tehtävänä ole murtaa siviilipuolen lakkoiluja.

Ongelma on kuitenkin siinä, että Suomen suurimmat lentokentät ovat maanpuolustuksellisesti strategisia kohteita ja ne on ehdottoman välttämättömästi pidettävä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa sellaisessa valmiudessa, että niitä voisi tarvittaessa ilmavoimat käyttää laskeutumispaikkoina. Näinollen asiaa koskeva sotilaallinen määräys oli katkera välttämättömyys. Lieveilmiönä seurasi, että siviili-ilmailu mahdollistui myös lakosta huolimatta.

Kansainvälisten lentojen keskeytyksetön hoitaminen etenkin Helsinki-Vantaalla on kuitenkin myös strateginen suure. Suomi on kansainvälisten yhteyksiensä puolesta melkein kuin saarella, koska ainoa pitkä maaraja mantereen puolella on Venäjän raja, jonka ylittäminen ja sitä kautta kauttakulku on viisumimääräysten vuoksi vaikeaa. Suomen väkirikkaimmalla osalla ei olisi luontevia yhteyksiä muualle Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueelle ilman, että lento- ja laivayhteydet toimivat. Jos Suomi alkaisi antaa esimerkkiä siitä, että yhteydet tänne ovat epävarmoja lisääntyvien työtaisteluiden vuoksi (onnistunut työtaistelu voi houkuttaa uusiin!), niin monet lentoyhtiöt saattavat alkaa laittaa reittejään uusiksi jättämään maamme väliin. Suomi ei tässä suhteessa ole niin keskeinen ja tärkeä kuin vaikkapa Saksa tai Ranska.

Maamme on pieni ja syrjäinen ja monet toimintomme ovat kansallisen turvallisuuden vuoksi elintärkeitä. Katson, että näiden tilanteiden ehkäisemiseksi tulee lentokentät ja satamat pitää tavalla tai toisella lakkojen ulkopuolella. Riittävistä palkoista ja asiallisista työolosuhteista on huolehdittava aina. Hätätapauksissa tulisi, ennemmin kuin puolustusvoimain interferoida, ryhtyä tiukempaan kontrolliin ja pakkokeinoihin laittomien lakkojen estämiseksi. Nykyiset sopimussakot ovat liian kevyitä välineitä, sen sijaan tulisi mahdollistaa kansallisen turvallisuuden vaarantavien työtaistelujen tukemisen ja johtamisen kriminalisoiminen.