Pimeä vaalirahoitus halveksii demokratiaa

Viime aikoina on keskusteltu paljon kolmen suurimman puolueen rahoitusmalleista, jotka perustuvat puoluetuen lisäksi erilaisiin liike-elämän ja järjestöjen kautta kanavoituviin lahjoituksiin. Tällainen vaali- ja toimintarahoitus on tietyssä mielessä luonnollista, monet ihmiset haluavat tukea itselleen arvokkaita asioita. Maksetaan esimerkiksi kirkollisveroja, järjestöjen jäsenmaksuja ja osallistutaan keräyksiin.

Ongelmana on se, jos rahoitus on hämärän peitossa. Kun nimittäin äänestämme vaaleissa jotakin puoluelistaa, niin emme vaikuta ensisijaisesti äänestetyn henkilön mielipiteiden kautta, vaan kyseisen puolueen taustavaikuttajien mielipiteiden kautta. Etenkään budjettiasioissa hallituspuolueiden edustajat eivät sooloile, vaan noudattavat hallitus- ja ryhmäkuria. Jos puoluerahoituksen alkuperä ei ole tyydyttävästi selvillä, emme tiedä, mitä ja keitä nämä taustavaikuttajat ovat. On äänestäjiä ärsyttävää ja halveksivaa, että nämä seikat tulevat ilmi vaalien jälkeen kesken kautta tai eivät tule ilmi lainkaan.

Suomalaisen demokratian paremmaksi toteutumiseksi vaalirahoituksen avoimmuudesta pitäisi mahdollisimman nopeasti saada selkeät lait, joissa olisi myös rangaistusuhka ja edustajantoimesta erottamisen uhka pahojen väärinkäytösten sattuessa. Tähän mennessä Suomea on suojannut pitkään vakiintunut rauhallinen poliittinen kulttuuri, mutta poliittisesti turbulentimmissa maissa tällaiset sotkut saattaisivat romahduttaa hetkessä kokonaisen maan demokratian, itsenäisyyden ja ihmisoikeuksien perustan. Kysymys on osittain samoista asioista kuin siitä, että vaalisalaisuutta ja vaalitavan läpinäkyvyyttä ei sovi modifioida rauhallisissakaan olosuhteissa esimerkiksi huonosti toteutetuin sähköisin äänestysmenettelyin.

Länsimetron tahallinen viivyttäminen on karhunpalvelus pääkaupunkiseudulle

Nyt on tullut uutinen, että länsimetron rakentamista yritetään viivyttää maanalaista rakentamista koskevilla kaavavalituksilla. Lisäksi Espoon valtuustossa ainakin Kurt Byman (sit) on yrittänyt vedota myös siihen, että länsimetropäätös olisi "lainvastainen" ja "Helsingin kaupungin painostamana tehty". Jälkimmäiseen väittämään Helsingin kaupungin osuudesta yhdyn, mutta edelliseen, jonka mukaan päätös olisi laiton, en.

Länsimetro palvelee koko pääkaupunkiseudun etua ja on olennainen osa metropolialueen tarpeellista infrastruktuuria. Länsiväylä on aamuisin erittäin tukkoinen yksityisautoista ja bussissa matkustaminenkin siellä on aika ajoin varsin hurjaa. Tuon tuostakin näkee hyvin vaarallisia tilanteita, kun joku hermostuneena poukkaisee autollaan laittomasti keskeltä jonoa bussikaistalle raskaan bussin eteen. Länsimetro olisi siis jo matkustusmukavuuden ja turvallisuuden kannalta perusteltu.

Jos Kurt Byman tai muut länsimetroa vastustavat valtuutetut teoriassa saisivat tahtonsa läpi Espoon kaupunginvaltuustossa, olisi heitä kiittäminen välittömästi seuraavasta Helsingin esittämästä pakkoliitosvaatimuksesta, joka todennäköisesti on ollut itäisen satamakaupungin pöytälaatikossa jo pidempään. Se kortti olisi ilman muuta otettu esiin peruuttamattomalla tavalla, jos Espoon aikaisempi länsimetropäätös olisi ollut kielteinen. Vaihtoehtoina on joko, että länsimetro rakennetaan Espoon alueelle tai Espoosta Helsinkiin pakkoliitettävälle alueelle, pidemmän päälle ei muita.

Formula 1:n kulukatto

Viime aikoina Formula 1:n tulevaisuus on alkanut näyttää entistäkin uhatummalta. Syynä tähän ovat suurimman osan talleista ja FIA:n väliset riidat sääntömuutoksista ja tallien kulukatosta. Riita on tallien suhteen täysin aiheellinen, koska kysymys on autourheilun kuninkuusluokasta, eikä esimerkiksi juniorisarjasta tai alemmasta sarjasta. Jos kulukaton vuoksi Formula 1 ei voi ottaa tarpeeksi irti autojen kalliilla kehitetystä tekniikasta ja aerodynaamisista uudistuksista, niin sitten joku muu autourheilusarja sen tulee tekemään. Se, että suurin osa nykyisistä talleista, mm. aiemmat mestarit Ferrari ja McLaren, että nykyinen johtotähti, Brawn, pakenisivat pois Formula 1:stä ja jättäisivät tilalle vain liudan matalan budjetin talleja ja kokemattomia kuljettajia, olisi Formula 1:lle katastrofi. Arvostuksen vähentyessä kaikkoaisivat myös mainostajat.

Formula 1:tä on syytetty myös tempoilevista sääntöuudistuksista. Erityisesti kuljettajien keräämien pisteiden merkityksen vähentämistä ja pelkkien voittojen laskemista voidaan pitää myös kustannustehokkuuden kannalta epäsuotavana. Voittojen korostaminen tasaisuuteen verrattuna johtaa suurempaan riskinottoon ja moottorien ja muiden teknisten osien suurempaan kulutukseen. Tallit ovat halunneet asian stabiloimiseksi pitää tämän vuoden säännöt kerrankin täysin ennallaan seuraavaa kautta varten.

Ihmettelen lähinnä kulukattokysymyksen todellisia intressiosapuolia. Max Mosley ja Bernie Ecclestone eivät rahamiehinä lähtisi omasta aloitteestaan tekemään noin riskialttiita siirtoja. Siksi oma teoriani on, että Formula 1:een kohdistuu tällä hetkellä vielä piilossa oleva poliittinen paine. Ympäristökysymykset ja taloudellinen taantuma ovat saattaneet herättää joissakin maissa närää ja on jopa mahdollista, että joidenkin maiden ministerit olisivat saattaneet yksityisesti ilmaista esimerkiksi Mosleylle, Ecclestonelle ja FIA:n johdolle, että jos lajissa ei tapahdu säästöihin viittaavia muutoksia, niin se saattaa tulla julistetuksi joissakin nykyisistä tärkeistä seuraajamaista laittomaksi. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, johon tultaisiin tulevaisuudessa polttoaineiden hintojen voimakkaasti noustessa, öljyn jäädessä riittämättömäksi kaikille ja mahdollisten säännöstelytoimenpiteiden tullessa voimaan.

Todellinen tilanne ja taustasyyt tulevat varmasti tulevaisuudessa esiin, sekä skenaariossa, että Formula 1 jatkaa ilman kulukattoa tai että perustettaisiin kilpaileva sarja, jossa ei olisi kulukattoa.

Voihan vattu, kohta on juhannus

Kesä alkaa kohta olla lähellä tähtitieteellistä puoltaväliään, ja perjantain ja lauantain välisenä yönä vietetään jälleen juhannusta. Juhannuksen läheisyyden ovat huomanneet myöskin eräät virvoitusjuomien valmistajat. Olen viime päivinä säännöllisesti nähnyt busseissa ja metrotunneleissa mainoksia, joissa keskitytään nimenomaan makeisiin, limonadeja muistuttaviin alkoholijuomiin ja käytetään alaikäisiä kosiskelevaa kieltä, välillä erogeenisten alueiden nimiäkin hipovia sanaleikkejä. Huomattakoon, että esimerkiksi oluita tai laadukkaita aitoja siidereitä ei mainosteta lainkaan yhtä paljoa. Tämän rinnalle voisi nostaa myös alkoholijuomia koskevat "kissanainen"-mainokset ja radiomainoksen, jossa viini yhdistettiin nuoreen romanssiin.

Tällaisella kampanjoinnilla alkoholijuomateollisuus tekee itselleen karhunvatukkaisen palveluksen. Jos se osaisi itse säädellä itseänsä mainosasiassa ja noudattaa vähemmän alaikäisiä houkuttelevaa linjaa, niin se voisi jäädä myös paremmin rauhaan eduskuntakeskusteluilta ja hallituksen paineilta. Koska itsesäätely kuitenkin näyttää niinkin puutteelliselta kuin se on, niin on hyvinkin mahdollista, että asiassa tullaan näkemään hallinnollisia päätöksiä, jotka ovat paljon rajumpia ja kaupan sektorin kannalta epämiellyttävämpiä kuin mihin olisi muuten päädytty.

Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea; pikaluottoyhtiöiden toimintaa on alettu suitsia rajusti (mikä on itsessään hyvä asia), samoin tupakkatuotteet ja tupakointi joutuvat jatkuvasti ahtaammalle. Ravintoloiden tupakointikiellon johdettua energiasyöppöihin talvilämmitettyihin terasseihin, jäänee se terassitupakointikin monilta väliaikaiseksi iloksi.

Eurovaalit ohi, vasemmisto ongelmissa

Europarlamenttivaalit ovat sitten ohitse ja tulos melko lailla odotettu. Tietysti SDP:lle ja erityisesti vasemmistoliitolle se laittaa paljon mietittävää, koska syyttä suotta vaalitappio oppositioasetelmista tuskin on tullut. Pidän todennäköisenä, että kentän "punaisen laidan" ongelmat ovat tulleet keskenään eri syistä.

SDP:n ongelmana on se, ettei se voi uskottavasti oppositiossa ollessaan tarjota sosiaalisempaa ja perinteisesti vasemmistolaisempaa vaihtoehtoa porvarihallitukselle. Silloin kun SDP oli hallituksessa, nähtiin nimittäin nykyistäkin porvarillisempaa politiikkaa - varallisuusvero poistui ja veroja kevennettiin. Opintotukien korottamiseen ei punamullalta toisaalta liiennyt senttiäkään.

Vasemmistoliiton ongelmana on kommunismin ja suhtautumisen Neuvostoliittoon ja nyttemmin Venäjään, rasitteita. Puolueen riveissä on edelleen sellaisia, jotka ovat olleet nelisen vuosikymmentä sitten vankkumattomia Neuvostoliiton järjestelmän ihailijoita, lisäksi nykyinenkin suhtautuminen Vasemmistoliitossa Suomen länsiliittoutumiseen ja uskottavan maanpuolustuksen ylläpitoon on repsottavaa. Etenkin Georgian kriisin jälkeen monet eivät halua tällaisista lähtökohdista äänestää (tai jos äänestävät, niin äänestävät Vihreitä, koska kyseisellä puolueella on modernimpi ja nuorekkaampi imago).

Saa nähdä, jatkuuko perussuomalaisten noste, mitä tulee piraattipuolueesta ja mihin suuntaan poliittinen kenttä alkaa kääntyä eduskuntavaaleissa.

Ahneus on voittamassa järjen Espoon kaavoituksessa

Olen pannut merkille kotikaupungissani Espoossa eräitä kaavoitus- ja rakennushankkeita, jotka kuvastavat taloudellista ahneutta ja ovat toteutuessaan ympäristölle haitallisia. Jo aiemmin olen maininnut keskuspuiston laitojen nävertämisen omakotiasumisen tieltä, uusina merkillepantavina asioina on esiin tullut Suomenojan jätevedenpuhdistamon siirtohanke ja Histan kaupunginosan hanke Turunväylän ja Nuuksion välille.

Molemmat näistä hankkeista ovat järjettömiä, jätevedenpuhdistamon siirtäminen sisämaahan on kallis ja raskas prosessi, puhdistettuja vesiä varten jouduttaisiin kuitenkin laatimaan putket merelle ja lisäksi Suomenojalla sijaitsee tällä hetkellä puhdistamon takana linnustonsuojelualue. Ainoana syynä on saada merenrannan lähelle uusi luksusomakotitaloalue. Mitä Histaan tulee, siinä on kaksi suurta ongelmaa, ensinnäkin alueen sijainti lähellä Nuuksion järviylänköä voi johtaa ensinnäkin vesistöjen saastumiseen, toiseksi kun asuinalue kerran perustettaisiin, sitä helposti haluttaisiin pala palalta laajentaa ja samalla alkaisi Nuuksion järviylänkö kokea samantapaista kohtaloa kuin Keskuspuisto nyt.

Kesä on jo pitkällä

Kesä on sitten päässyt kunnolla etenemään ja ensimmäinen hellejaksokin on koettu. Onneksi loppuviikkoa kohden pitäisi viiletä. Myös ne, jotka ovat aikaisemmin suunnitelleet ja vaatineet koululaisten kesäloman alun myöhentämistä kesäkuun alusta juhannuksen alle, ovat kummallisen hiljaa.

Toisaalla alkukesä on tuonut tullessaan surua ja murhetta, keskustan kansanedustaja Susanna Haapoja menehtyi äkillisesti vain vähän yli 40-vuotiaana ja lisäksi monia lentomatkustajia on kateissa, todennäköisesti menehtynyt Brasiliasta Ranskaan lentämässä olleen koneen ilmeisesti pudottua. Nämä ovat osoituksia siitä, kuinka hauras ja arvaamaton ihmiselämä on, moni ihminen elää tänäänkin iloisia tulevaisuudensuunnitelmia tehden, tietämättä, että huomenna on itse tai joku läheinen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Onnettomuudet tulevat äkkiarvaamatta.

Kohta tulevat myös EU:n vaalit. Euroopan parlamentin vaikutusvalta myös jäsenvaltioiden asioihin on jatkuvasti kasvanut, joten äänestäminen kannattaa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan huomiota on kiinnitettävä siihen, missä määrin päätäntävaltaa kannattaa antaa siirtää Suomesta EU:lle ja missä asioissa on pyrittävä pitämään päätäntävalta kansallisella tasolla. EU:n pääasiallinen merkitys on Suomelle edelleen hankkia turvaa tiiviistä kytköksistä länteen, tätä kytköstä pitäisi ehdottomasti mieluummin ennemmin kuin myöhemmin täydentää NATO-jäsenyydellä. Kansallisten etujen puolustaminen sen sijaan tulee kysymykseen erityisesti poikkeusolojen elintarvike- ja energiaomavaraisuudessa. Tämä merkitsee sitä, että kohtuullisen kansallisen maataloustuen maksamista on pidettävä jatkossakin järkevänä, ydinenergian tuotantoa on lisättävä ja valtion pidettävä hallussaan strategisesti tärkeitä energia-alan ja vesihuollon omistuksia tai hankittava niitä täydennykseksi.