Ydinvoimapäätös oli järkevä

Huolimatta kaikista voimakkaista mielenosoituksista ja visuaalisista ja äänekkäistä tempauksista, eduskunta antoi Fennovoimalle ja TVO:lle kummallekin luvan uuteen ydinreaktoriin. Nykytilanteessa tällainen päätös oli ainoa järkevä vaihtoehto, jopa ydinvoiman riskitkin huomioiden. Ydinvoimassa on onnettomuusriski, jota tulisi kaikin mahdollisin tavoin pitää mahdollisimman pienenä, mutta onnettomuusriskinsä on myös ydinvoimattomuuden aiheuttamassa energiapulassakin. Tällaisen onnettomuuden nimi on laajat sähkökatkot kireän pakkasjakson keskellä. Monissa Itä-Euroopan maissa kaasukiistat Venäjän kanssa kärjistyvät useimmiten juuri silloin kun energiahuolto on haavoittuvaisimmillaan ja tämä näkyy heti kansalaisten turvallisuudessa. Ihmisiä voi paleltua kylmiin koteihinsa, samoin elintarvikehuolto voi energiapulassa seisahtua tai häiriintyä. Nyky-yhteiskunnissa, etenkin kaupunkialueilla, luotettavaa energiansaantia on pidettävä samanlaisena ihmisten perustarpeena kuin ruokaa ja vettä.

Monien ydinvoimaa vastustavien järjestöjen tavoitteet ovat syvällisempiä kuin pelkkä ydinvoiman vastustus. Eräs tällainen liike on säästämistä ja varallisuuden parempaa tasaamista tukeva "degrowth"-liike, joka kyseenalaistaa lisääntyvällä teollisuustuotannolla tapahtuvan jatkuvan talouskasvun tavoittelun. Totta on, että loputon kasvu on mahdottomuus, mutta ongelmaa on mielestäni ensin lähdettävä purkamaan tulontasaus- ja verotuspäätöksistä käsin kuin jättämällä energiahuolto hunningolle. Nykyisissä yhteiskunnissa suuryritykset saattavat saada vaikeissa tilanteissa etuoikeuden energiaresursseihin kansalaisten ohi, tarkoittaen, että monet maat saattaisivat ennemmin pimentää miljoona kerrostaloasuntoa kuin keskeyttää paperi- tai metalliteollisuuden tuotantoa.