Porvarihallitus "tempputyöllistää", vaikkei sen pitänyt niin tehdä

Kuten Kiviniemen hallituksen ensimmäisestä ja ilmeisesti myös viimeisestä budjettiesityksestä käy ilmi, Suomen valtion velkaannuttaminen on jatkunut edelleen. Erityisen silmiinpistävää on se, että tällä hetkellä huomattava osa elvytystoimista kohdistuu nuorisotyöttömyyttä vastaan ja erityisesti ammattikoulun, oppisopimuskoulutuksen tai ammattikorkeakoulun käyneisiin nuoriin. Jonkinlaisena "uutisena" tuotiin myös se, että vain aniharva ammattikoulun suorittaneista haluaa tai pystyy hakeutumaan yliopistokoulutukseen.

Edellä oleva tarkoittaa suomeksi sitä, että nykyisillä toimilla paikataan aikaisempia koulutuspolitiikan virheitä, jotka olisi voitu välttää ja joihin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Varsinaisia ongelmia on lähinnä kaksi: ensinnäkin ammatillisen koulutuksen sisäänottomääriä on alunperin suunnattu väärin ja joillekin aloille otetaan selkeästi liikaa opiskelijoita niiden työllistävyyteen verrattuna. Tämä vika ei rajoitu vain ammattikouluihin vaan koskee yhtä lailla ammattikorkeakouluja ja yliopistojakin. Aluepoliittiset syyt, "välivuosien välttämistoimet" ja silkka populismi ovat estäneet tämän ongelman täyttä korjaamista myös tämänvuotisissakaan valinnoissa.

Toinen ongelma on ammattikorkeakoulujärjestelmän selkiytymättömyys, jossa liian monille koulutusohjelmille annetaan virheellisesti korkeakoulututkinnosta vihjaava titteli, vaikka tällaiseen ei olisi oikeita edellytyksiä, kun ottaa huomioon tutkintojen sisällön, ammatilliset painotukset ja vaativuuden. Seurauksena on useita väärinkäsityksiä jo opintojen alkuvaiheessa jatkokoulutuskelpoisuuden suhteen. Tämä ongelma on syntynyt EU:n painostuksesta ja Bolognan prosessin kritiikittömästä soveltamisesta, mutta myös siitä, että ei olla oltu valmiita tunnustamaan sitä, ettei nykyään kaikkien lukion käyneiden kuulu olettaa jatkavan korkeakouluun, kuten 1900-luvun alkupuolella.

Jos ainoaan oikeaan korjaustoimeen, eli korkeakoulutuksen ja huonosti työllistävien ammatillisten linjojen sisäänoton vähentämiseen pääsykoeperustaisesti ei ryhdytä heti, ei Suomella ole uuden taantuman tullessa ja edellisen seurausten pitkittyessä enää jatkossa varaa velalla tempputyöllistämiseen. Tällöin eräs mahdollisuus on, että työttömyys räjähtää jopa yli 20%:n, kuten Virossa nyt.