Nyt kun Venäjä on hylännyt aselepotarjouksen ja ottanut haltuunsa alueita myös kiistanalaisten etelä-Ossetian ja Abhasian maakuntien ulkopuolelta, lienee selvää, että Venäjän tarkoitus on vaihtaa Georgian hallitus ja mahdollisesti liittää koko maa itseensä kuten Baltian maat vuosina 1939-1940. Ilman länsimaiden puuttumista näin ilman muuta käy.
Tilanne nostaa EU:ssa ja NATO:ssa tärkeän kysymyksen siitä, voidaanko NATO:n rauhankumppanuusvaltiota, joka on omalta osaltaan kantanut kortensa kekoon puolustusliiton yhteisiin toimiin, uhrata, myydä hyökkäävälle suurvallalla ja ruksata kartalta noin vaan. Mitä siitä voi myöhemmin seurata?
Voiko Venäjä jatkossa esittää uhkauksiaan Virolle tai Suomelle, vaatien alueita tai Itämeren tukikohtia kaupungeista, niemiltä ja saarilta ja luottaa siihen, että se voisi näiden maiden ohi sopia suurempien NATO- ja EU-maiden kanssa etupiirijaoista joitakin muita etuja, kuten öljyyn liittyviä, vastaan? Tilanne käy vaaralliseksi jo lähivuosina, jos Georgian tapausta ei hoideta järeästi.
Tapauksessa, että Venäjä lopettaa Georgian itsenäisyyden, tuskin on varaa aseelliseen konfliktiin, mutta esimerkiksi diplomaatti- ja kauppasuhteiden katkeamiseen ja rajan sulkemiseen on varauduttava.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti