maanantai 15. syyskuuta 2008

Huolimaton liiketoiminta vie konkurssiin

Viime aikoina on kohistu valtavasti amerikkalaisten pankkien ja luottoyhtiöiden talousvaikeuksista ja siitä, että "jopa suomalaisillakin olisi riski menettää rahojaan tämän takia". Mielestäni asiasta noussut kohu on kuitenkin noussut suhteettomiin mittoihin.

Kysymys on nimittäin siitä, että prameatkaan liikepankit eivät ole sellaisia, että ne ns. pysyisivät pitämättäkin. Joidenkin on tehtävä tärkeät päätökset niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina ja niiden tärkeiden päätösten on syytä olla oikeita. Eräs perussääntö, joka Atlantin toisella puolella unohtui monilta tyystin, oli asiakkaiden luottokelpoisuuden tarkastaminen ja kunnollisten vakuuksien vaatiminen. Se, ettei tällaista sääntöä noudateta, on täysin leväperäistä ja sitä ei voi puolustella edes korkeamman koron perimisellä. Köyhällä ja ylivelkaisellako olisi muka avarampi mahdollisuus korkeampien korkojen maksamiseen?

Nyt näitä huolimattomasti hoidettuja laitoksia sitten putoaa liittovaltion piikkiin ja mahdollisesti myös EU:ssa joutuu EKP ennaltaehkäisevästi kiinnittämään huomiota siihen, mitä täkäläiset pankit ovat saaneet aikaan. Ainakaan kaikki eivät ole hölmöilleet - viime aikoina on selvästi tullut ilmi niin omista asuntolainakeskusteluista pankin kanssa kuten myös lehtiuutisista, että useimmat suomalaiset pankit ovat varsin huolellisia ja ottavat asiakkaistaan ja heidän lainantarpeistaan tiukasti selvää.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huonoja asiakkaitahan on aina ollut, mutta viime aikojen uutisten taustalla ei ole kauheasti ollut se, että pankki olisi lainannut rahaa sellaiselle, jolla ei ole varaa maksaa takaisin. Taustalla on ollut se, että pankit ovat ostaneet tuottavia "sijoituksia": isoja kasoja muiden tekemiä lainasopimuksia. Niistä kun sai paremman tuoton (esim. 10 prosentin tuoton), kuin lainaamalla rahaa asiakkaille suoraan. No, sikoja myytiin sitten säkissä, kun ostajia tuottaville arvopapereille riitti. Myyjät varmaan nauravat makeasti näin jälkikäteen. Tyhmä ei ole se, joka pyytää kovaa hintaa huonoista lainasopimuksista, vaan se joka maksaa. Kun pankit ovat tehneet näitä sopimuksia ristiin, on käynyt niin, että kun yksi pankki kaatuu, tulee seuraavalle vaikeuksia jne.

Nyt kaatuvat ne pankit, jotka vielä hetki sitten olivat uutisissa johdoilleen annettujen satojen miljoonien palkkioiden johdosta. Jostain ne palkkiotkin ovat pois. Harmi vain, että USA:n eläkejärjestelmä toimii niin, että ihmisten eläke on riippuvainen hänen työnantajafirmansa osakkeen kehityksestä. Kun oman firman osake menee arvottomaksi, eläkekin menee saman tien. Sääli sitä työntekijää, joka on ollut vaikka 40 vuotta töissä ja odottanut eläkkeelle pääsyä. Nyt eläke meni sitten sen sileän tien. Suomalainen eläkejärjestelmä on kyllä selvästi parempi.

Mikko N. kirjoitti...

Onko USA:n eläkejärjestelmä todellakin aina tuollainen, koska luulisi, että firmat ottaisivat eläkkeiden maksamisen turvaamiseksi vakuutuksia? Lisäksi monet työntekijät ehtivät työuransa aikana olla useampien työnantajien palveluksessa, eivätkä missään tapauksessa voi odottaa, että niistä kaikki (pikkufirmatkin) pysyisivät pystyssä maailman tappiin.

Anonyymi kirjoitti...

Kauppalehdessä asiasta kerrottiin näin:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14403&ext=rss


"Lehman Brothersin osake maksoi vuosi sitten lähes 70 dollaria. Perjantaiaamuna osake maksoi 3,75 dollaria, joten kurssista on haihtunut noin 95 prosenttia.

Lehmanilla on yli 24 000 työntekijää, ja heistä suurimmalla osalla on merkittävä määrä oman pankin osakkeita. Paperilla johto ja työväki ovat tähän mennessä kärsineet noin 10 miljardin dollarin tappiot.

Lehmanin työntekijät omistavat pankista noin 30 prosenttia. Tilanne on jokseenkin sama kuin maaliskuussa pelastetulla Bear Stearnsilla: silloinkin vuosikymmenet pankin palveluksessa olleet ihmiset menettivät lähes kaikki eläkesäästönsä."

Ei kai USA:n eläkejärjestelmä aina ole tuollainen, mutta aika usein se taitaa olla. Suuren firman kuvitellaan pysyvän pystyssä. Kyllähän Suomessakin oman firman eläkesäätiöt ovat perinteisesti olleet aika isojakin omistajia omissa firmoissaan. Nykyisin tosin sijoitellaan jo muuallekin ja hajautetaan riskejä. Omistuksen kautta työntekijät voivat varmistaa myös omia etujaankin paremmin. Toisaalta - jos firman ja työntekijöiden edut menevät ristiin - ollaan ongelmissa: kumpaa etua omistajatyöntekijöiden pitäisi silloin ajaa...

Anonyymi kirjoitti...

"luulisi, että firmat ottaisivat eläkkeiden maksamisen turvaamiseksi vakuutuksia?"

Siis USA:ssahan ihmiset itse vastaavat aika paljon eläkkeistään. Ja he itse sijoittavat eläkesäästöjään oman työnantajansa osakkeisiin myös suoraan aika paljon.

Ruotsissakin taitaa nykyisin saada jossain määrin jo valita, miten omat eläkesäästöt sijoitetaan. Suomessakin niin saa tehdä vapaaehtoisten eläkkeiden kohdalla.

Anonyymi kirjoitti...

Pankki on yrity siinä, missä teollisuusyrityskin; mutta montako pienyritystä valtio on ottanut haltuunsa niiden ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin ?

90-luvulla saivat niin yrittäjät; kuin yrityksetkin kuolla aivan rauhassa !

Tuskin hallitus ajaa uuteen pannkilakiin pykälää, jonka mukaan, jos pankilla menee hyvin ja asiakkaalla huonosti ... niin asiakas voi yksipuolisesti laskea korkoa !

Muistuttaisin, että miksi lakiin ei laiteta, että pankin on myöhemmin nämä ylikorot palautettava asiakkaalle ... kas kun pääsi taas unohtumaan !

Suomi ei ole demokratia, vaan rahavalta !