4 § (24.8.1990/769)
Kavallus
Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastamisen yritys on rangaistava.
5 § (24.8.1990/769)
Törkeä kavallus
Jos kavalluksessa
1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja,
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa
ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 4 §:ssä on yrityksestä säädetty.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää 4 § 3. momentin
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
ja 5 § 3. kohdan
Jos kavalluksessa
...
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa
ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
teksteihin.
Eduskunta on Suomessa korkeimman lainsäädäntövallan haltija ja tästä syystä sinne pääsy ja vahva asema siellä on monille puolueille ja henkilöille houkuttelevaa. Lainsäädäntövaltaan kuuluu myös tavattoman suuri vastuu siitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat, eikä ole missään tapauksessa yhdentekevää, kuinka eduskuntavaaleihin liittyvää kansanvaltaa maassa hoidetaan. Olennainen osa vaaleja on myös vaalirahoitus, jota tarvitaan vaalimainonnan ja kampanjoiden järjestämiseen. On erittäin ikävää, että jotkut ovat hankkineet tällaista rahoitusta epärehellisin ja mainittujen rikoslain kohtien tuomitsemin keinoin.
Jos jonkun säätiön tarkoitus on sen omien sääntöjen perusteella jokin sosiaalinen hyväntekeväisyyskohde ja tätä varten on rahaa myös kerätty, niin tätä rahankäyttötavan vaatimusta täytyy noudattaa kirjaimellisesti. Ei käy päinsä, että tällaisesta rahastosta rahoja edes "lainattaisiin" muihin tarkoitukseen, maksettavaksi takaisin sitten kun jaksetaan tai vasta siinä vaiheessa kun totuus on paljastunut ja tilanne käynyt liian kuumaksi.
Suomen kansainvälisen maineen takia tarpeen olisi hallituksen eroaminen, uudet vaalit ja se, että edellisessä kampanjassa ilmeisiin rikollisiin väärinkäytöksiin syyllistyneet eivät niihin vaaleihin osallistuisi, vaan haastettaisiin oikeuteen ja laitettaisiin sovittamaan rikoksensa. Jos tämä ei toteudu, tulisi ainakin hallituksen pienempien osapuolten, vihreiden ja RKP:n vakavasti harkita hallituksesta vetäytymistä.
2 kommenttia:
En ole varma keneen viittaat, mutta oletan attä tässä on kyse Vanhasesta. En näe pienintäkään syytä minkä takia hänen kuuluisi erota. SDP ja muut ovat saanet vaikka kuinka paljon rahoitusta ay-liikkeiltä ja muilta. Heillä vasta on luurankoja kaapissa. Sitäpaitsi ay-liikkeiden kuuluisi auttaa työntekijöitä kun taas SDP:n ideat huonontavat työntekiöiden (ja kaikkien suomalaisten) asemaa.
Vanhanen on nykytietojen perusteella tehnyt päätöksen RAY:n rahojen jakamisesta Nuorisosäätiölle. Tässä varainsiirrossa ei sinällään ole vielä mitään ongelmaa, koska RAY:n rahojen jakaminen yleishyödyllisille säätiöille vastaa RAY:n tarkoitusta. Ongelma on rahojen päätyminen eteenpäin vaalirahoitukseen. Ne, jotka ovat säätiössä tällaisen päätöksen tehneet, ovat rikkoneet säätiön sääntöjä ja säätiölakia. Jos sen sijaan yksi ja sama henkilö on jakanut säätiön rahaa omaan käyttöönsä, niin silloin kyseessä on kavallus.
On itsestäänselvää, että ongelmat koskevat sekä hallitus- että oppositiopuolueita ja keskittyvät lähinnä kolmeen suureen. Pelkkä hallituksen ero tai eduskunnan hajottaminen ei siis mielestäni riitä, vaan lisäksi pitäisi äärimmäiset tapaukset, joihin liittyy selviä vankeusuhkaisia rikoksia, selvittää oikeusteitse.
Avainsanana on henkilön oma kontribuutio rahan välittymisessä laitonta reittiä niin, että henkilö on itse ollut päätäntävaltainen ja etukäteen tietoinen koko siirtoprosessista.
Lähetä kommentti