Kuntaliitokset, paikallisidentiteetti, kielisuhdat ja vaakunat

Kuluneessa vuodenvaihteessa tuli Suomessa voimaan ennätysmäärä kuntaliitoksia, joissa ensinnäkin luotiin useita suurkuntia kaupunkiseutujen ympärille (Salo, Kouvola, Joensuu, Hämeenlinna) ja saatiin sivuseuraamuksena aikaan kuntien aikaisempien alueiden kielisuhteiden muutoksia (Särkisalo=>Salo, Kälviä,Ullava=>Kokkola, Sammatti=>Lohja). Lisäksi Salossa ja Länsi-Turunmaalla on ollut riitoja nimestä ja vaakunasta.

Nämä seikat antavat ymmärtää, että suurkuntaliitoksissa luodaan niin isoja yksiköitä, joissa ei ole kaikilta osin selvitetty katoavan paikallisidentiteetin merkitystä. Erityisesti kielisuhta-asiat ja virallisten kunnanvaakunoiden säilyvyyden kanssa käytävä peli aiheuttavat alueilla riitoja vielä pitkään itse liitoksen toteuttamisen jälkeen. Ennen kuin kuntauudistusta runsaassa määrin jatketaan, tulisi näihin seikkoihin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Oma ehdotukseni ongelman korjaamiseksi olisi laki kyläyhteisöistä ja niiden vaakunoiden rekisteröinnistä ja käytöstä. Ideana olisi se, että suurkunta voisi vapaaehtoisesti muodostaa hallinnolliselta kannalta kevyen, mutta paikallisidentiteetin vaalimisen kannalta merkittävän esityksen kunnan alueen kyläyhteisöjaosta. Kyläyhteisöllä olisi oikeus käyttää tienvarrella vaakunallista rajakilpeä, jossa kunnanrajan kilvestä poiketen olisi musta teksti valkoisella pohjalla (kunnilla on valkoinen teksti sinisellä pohjalla). Esimerkiksi ykköstiellä maakunnanrajan kohdalla voisi länteenpäin mennessä olla kolmiosainen kyltti, jossa ylimpänä lukisi Varsinais-Suomi (vaakunoineen), keskellä Salo (vaakunoineen) ja alimpana mustavalkoisella kilvellä Suomusjärvi (vaakunoineen). Lisäksi kyläyhteisönrajojen perusteella suurkunta voisi erikseen määrätä tietyn alueen tarjoamaan kaksikielisiä palveluja tai vapauttaa jonkun alueen niitä tarjoamasta. Tällöin voisi esimerkiksi Salo rajoittaa ruotsinkielisten palvelujen tarjoamisen aikaisemman Särkisalon alueelle ja kenties myös keskustaansa, kun taas Kokkola voisi tehdä vastaavan rajauksen keskustaansa ja entisen Kaarlelan, muttei Kälviän tai Ullavan alueille.

Osa yllä esitetyistä ideoista on samoja kuin pääkaupunkiseudun metropolialueen muodostamisessa ja sen kaupunginosajaotuksessa.