Kehitysoppi kuuluu biologian tunnille, luomisoppi ei!

Viime aikoina on käyty jonkin verran keskustelua ns. "älykkään suunnittelun teoriasta" ja sen sopivuudesta biologian tunneille tai kirkon sisäisiin koulutustilaisuuksiin. Kuluneina vuosina on aiheesta julkaistu myös useita kirjoja. Kantani asiaan lähtee liikkeelle siitä, että ensin tunnistetaan, mistä "älykkään suunnittelun teoriassa" filosofisesti on kysymys.

Tärkeissä kristillisten kirkkojen tunnustuksissa, erityisesti Apostolisessa uskontunnustuksessa, mutta myös laajemmassa Nikean uskontunnustuksessa käsitellään alussa käsitettä Jumalasta taivaan ja maan luojana. Lisäksi evankelisluterilaisia ja Porvoon sopimuksen kirkkoja kiinnostaa se, että Martti Luther on Vähässä ja Isossa katekismuksessa kommentoinut tätä luomiskäsitettä ja havainnollistanut, miten se sitoo ihmistä ja millä tavoin kristillinen ihmiskäsitys velvoittaa ihmisiä kiittämään luomistyöstä. Ei niin, että luomiskäsitteltä varta vasten edellytettäisiin nuoren maailman kreationismin nimellä tunnettua alle 10000 vuotta sitten luotua maapalloa, vaan sen sijaan korostetaan sellaista luomiskäsitystä, joka kattaa ihmiselämän arvon, jokapäiväisten tarpeidemme täyttymisestä kiittämisen ja luonnon kunnioittamisen.

Sen sijaan, että "älykkään suunnittelun teoriaa" pidettäisiin oikeasti pätevänä tieteellisenä teoriana, sen kannattajien todelliset motiivit ovat muualla. Heillä saattaa olla huoli, että perususkonkappale luomisesta, joka on eräs kristillinen fundamentti eli perusta, olisi unohtunut ja sen mukana myös esimerkiksi rehellisyys ja lähimmäisen kunnioitus korvautunut itsekkyydellä. "Älykkään suunnittelun teorian" tuonti biologian tunnille on kuitenkin virhe, koska biologian ja muiden luonnontieteiden opetuksessa halutaan tuoda esiin ihmisten tämänhetkistä parasta ymmärrystä luonnonlakien toiminnasta ja niitä asioita, joita voimme havaintojen ja luonnon antaman todistusaineiston pohjalta sellaisenaan selittää. Tämän todistusaineiston perusteella on ilmeistä, että maapallon elämä on syntynyt orgaanisista yhdisteistä ja kehittynyt nykyiseen muotoonsa lisääntymisen ja luonnonvalinnan keinoin muutaman miljardin vuoden aikana. Kehitysopilla ja sen tuntemisella on myös muita merkityksiä, koska sitä voidaan soveltaa myös kulttuurien kehityksen ymmärtämiseen, geneettisiin algoritmeihin ja teknologiatuotteiden kehitysprosesseihin.

Johtopäätöksenä, kehitysoppi kuuluu biologian tunnille, luomisoppi taas ei sinne eikä muuhun luonnontieteelliseen opetukseen kuulu. Sen sijaan luomisoppi kuuluu kirkon opetukseen rippikoulussa, nuorisotoiminnassa ja muussa sisäisessä toiminnassaan, samoin kuin koulun (kristillisten kirkkojen opin mukaan) tunnustuksellisille uskonnontunneille. Luomisoppia ja sen erilaisia merkityksiä voidaan niinikään käsitellä myös elämänkatsomusopin tunneilla.