Länsinaapurin probleemia

Länsinaapuriamme Ruotsia ovat viime päivinä puhuttaneet kolme erityyppistä eettistä teemaa, joista yksi on tekijänoikeuksia (ja on edennyt tuomioistuinkäsittelyyn), yksi uskonnonvapautta ja yksi ihmisoikeuksia koskeva.

Tekijänoikeusasialla tarkoitan tietenkin Pirate Bay-sivuston ylläpitäjien oikeudenkäyntiä, jossa näiltä vaadetaan poskettomia, miljooniin euroihin kohoavia summia, laittomasta tiedostonjakelusta. Asiallisesti ottaen PB:n ylläpitäjät eivät ole suoraan jakaneet mitään tekijänoikeuksien suojaamia tiedostoja tai kappaleita, vaan sen sijaan ns. BitTorrent-aihioita. Nämä ovat pienikokoisia datatiedostoja, joita BitTorrent-sovellukset osaavat tulkita hakeakseen Internetistä niiden viittaaman tiedoston (joka voi olla tekijänoikeuksien suojaama). Hakumenetelmänä on se, että ne käyttäjät, joilla kyseinen tiedosto on sillä hetkellä jaetuissa kansioissaan tai jotka ovat parhaillaan ladanneet kyseisen tiedoston palasia, varsinaisesti osallistuvat jakamiseen. Tiedostoja pyritään hakemaan paloittain mahdollisimman tehokkaasti. Kun kaikki palaset ovat erityisen indeksin mukaan koossa, ne koostetaan kokonaiseksi tiedostoksi. Suomen lain mukaan tekijänoikeuksien suojaamien tiedostojen BitTorrent-aihioiden muodostamisesta ja näiden jakelusta saatettaisiin soveltaa periaatetta, jonka mukaan kyseessä olisi yllytys tekijänoikeusrikkomukseen tai -rikokseen ja siten aihioiden jakaja olisi yllyttäjänä rangaistavissa kuten rikoksentekijä. Ruotsin lainsäädäntö lienee tässä suhteessa samantyyppinen.

Pidän ongelmaa lähinnä enemmän poliittisena kuin oikeustieteellisenä, mielestäni enemmän huomiota pitäisi kiinnittää tekijänoikeusrikosten verraten korkeaan korvaus- ja rangaistustasoon (esimerkiksi väkivalta- ja seksuaalirikoksiin nähden) ja turhan pitkiin tekijänoikeuksien vanhenemisaikoihin. Lisäongelman muodostaa myös se, että tekijänoikeudet aivan liian usein siirtyvät varsinaiselta tekijältä viihdeteollisuuden suuryrityksille. Tulisi mahdollisesti harkita, pitäisikö vanhentumisajoissa ja rikosseuraamusjärjestelmässä pitää "oikeaa" tekijänoikeutta arvokkaampana kuin sopimusteitse poissiirrettyä ja antaa tämän vaikuttaa tuomittaviin rangaistuksiin ja korvauksiin. Sopimusteitse poissiirretyn tekijänoikeuden loukkaaminen voisi tällöin olla lievemmin rangaistava kuin "oikean" ja alkuperäisen tekijänoikeuden loukkaus.

Uskonnonvapauskysymys liittyy sukupuolineutraalin avioliiton hankkeeseen, joka nyt on saanut Ruotsissa poikkeuksellisen paljon tukea parlamentilta. Ainoana vastustavana puolueena on (tosin hallitukseen kuuluva ja vaa'ankieliasemassa oleva) Kristillisdemokraatit, kaikki muut puolueet haluaisivat sukupuolineutraalin avioliiton toteutuvan jo kesään mennessä. "Uskonnonvapausongelma" muodostuu siitä, että Ruotsin kirkko on tiedostanut olevansa jo nyt suunnattomissa ongelmissa kirkon jäsenyyden ohuuden ja alati vähenevien kirkollisverojen kanssa ja se ei katso siksi voivansa juuri nyt lähteä vihkimään saman sukupuolen avioliittoja. Opillisestihan kirkko on jo asiassa kääntänyt kuppinsa ajat sitten hyväksymällä kuitenkin rekisteröidyn parisuhteen siunauskaavan ja tästä syystä "uskonnonvapausongelma" on lainausmerkeissä. Paniikkireaktiona monet ruotsalaiset piispat haluaisivat luopua koko kirkon avioliittoonvihkimysoikeudesta.

Hyvin vakavana voidaan pitää kolmantena mainitsemaani ihmisoikeuskysymystä. Ruotsin liberaali aborttilaki sallii abortit ilman mitään "järkevää" syytä aina 18. raskausviikkoon asti ja nyttemmin on käynyt ilmi, että tämän ja eräiden muiden kulttuurillisten seikkojen yhdistelmänä on lapsen sukupuolen perusteella tehtävä abortointi alkanut nostaa päätään. Paitsi, että abortti loukkaa muutenkin lapsen oikeutta elämään, on sukupuoleen perustuvalla abortoinnilla lisänä myös tuleva yhteiskunnallinen haitta sukupuolijakauman vääristymisen muodossa. Näin on käynyt esimerkiksi väkirikkaissa Kiinassa ja Intiassa aiemmin.