Opintolainojen valtiontakausten suruton käyttö

Kauppalehti on hiljattain julkaissut artikkelin:

Opintolainan haitari venyy ja paukkuu

Artikkelista käy ilmi, että jotkut opintolainojen lainamarginaalipyynnöt ovat erittäin matalia, esimerkiksi Nordeassa vain 0.2%. Tällaiset marginaalit merkitsevät sitä, että lainanottajia halutaan kerätä agressiivisella kilpailulla ja matalakorkoista lainaa tyrkyttää mahdollisimman paljon opiskelijoille.

Tämän epäterveen kilpailun tekee mahdolliseksi se, että valtio ei ole opintolainojen täystakauspolitiikkaansa luodessaan huolehtinut riittävistä varotoimista ja lainojen myöntämisedellytysten tutkimisista ennen kuin opintolainaa saa myöntää. Valtio on siis ostanut riskin pankeilta pois ja näinollen opintolainaliiketoiminta on käynyt liian villiksi. Jos opintolainoja myönnetään ilman, että niitä kytketään opintojen etenemisen seurantaan ja työllistymismahdollisuuksien arviointiin eri aloilla, niin tästä voi olla odotettavissa veronmaksajille kallis pieti, kun akateemisen työttömyyden kasvaessa yhä useammat opintolainat jäävät hoitamatta. Maissa, joissa opintososiaaliset edut ovat hyvin lainapainotteisia ja lisäksi kalliit lukukausimaksut voimassa, s.o. erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, nämä seikat ovat nyttemmin muodostuneet yhä suuremmiksi ongelmiksi.

Koulutuspoliittisesti ja sosiaalipoliittisesti on järkevintä huolehtia opintojen maksuttomuuden säilymisestä ja opintotuen suoritepainotteisuudesta.