Unix-käyttöjärjestelmät kotikoneessa, etenkin Linux

1990-luvun alkupuolella vuosina 1991-1994 suomalainen ohjelmistoharrastelija Linus Torvalds, monien muiden harrastelijoiden ohella ympäri maailmaa, osallistui tällä hetkellä merkittävimmän Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmäytimen luomiseen. Tämän harrastuneisuuden tarkoituksena oli paikata sitä epäkohtaa, että yliopistokäytössä suosituiksi tulleiden Unix-käyttöjärjestelmien kaikki vähänkään kehittyneemmät versiot eivät olleet ilmaiseksi ilman lisenssointimaksuja saatavissa. Samoihin aikoihin 1994 tosin alkoi tulla julkisuuteen myös ilmaiseksi saatavissa olevia BSD-Unix:ien versioita (nykyään tunnetaan NetBSD, FreeBSD ja OpenBSD).

Mikä sitten tekee Unixeista Microsoftin Windows-järjestelmiä houkuttelevampia eräissä tapauksissa? Onhan tottakai niin, että monet ovat varsin fiksautuneita käyttämään nimenomaan Windows XP:tä, Vistaa tai näiden edeltäjiä työpöytätyöskentelyssään kaikkein mieluiten.

Unixien etuna on olennaisesti parempi käyttäjätietojen ja käyttäjäoikeuksien hallinta, joka mahdollistaa paremman tietoturvan. Tällöin yksittäinen käyttäjä ei tyypillisesti toimi järjestelmässä ylläpitäjän oikeuksin niin, että saisi mielivaltaisesti asennella ohjelmia systeemialueille (MS Windows:issa C:\WINDOWS ja C:\WINDOWS\SYSTEM ja Unixeissa /bin ja /usr/bin), vaan käyttäjä operoi lähtokohtaisesti vain omassa kotihakemistossaan. Systeemialueella oleviin ohjelmiin toki on ajo-oikeus. MS Windows:issa käy myös helposti niin, että jos joku ylläpitäjän oikeuksilla oleva käyttäjä asentelee ohjelmia ja niiden kuvakkeita työpöytänäkymään, ne saattavat pahimmillaan näkyä myös muilla käyttäjillä, vaikkeivät nämä kyseisiä ohjelmia tarvitsisikaan. Ja tietysti liian laveista käyttäjäoikeuksista on aina haittana myös se, että ne mahdollistavat helpommin haittaohjelmien tunkeutumisen koneeseen.

Ylläolevan huomioiden, nykyään monien nuorten yleissivistykseen kuuluu osata asentaa ja käyttää Unix-käyttöjärjestelmää, lähinnä jotakin GNU/Linuxin levitysversiota kuten Ubuntua, arkisiin tietokoneaskareisiinsa. Tämän vuoksi Helsingin Yliopiston ammattiaineyhdistys TKOäly järjesti tänään alkuillasta Linux-asennusriehan. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua Linux-käyttöjärjestelmän asennukseen ja tyypillisiin käyttäjien teknisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Itse osallistuin ratkaisemalla yhden verkkoyhteysongelman (väärä /etc/network/interfaces -tiedoston sisältö, verkkokortin eth0 yhteydenmuodostusmääritys puuttui) ja yhden YouTube:n toimimattomuutena esiintyneen multimedia-ongelman (oli käytetty toimimatonta epävirallisesta repositorysta ladattua flash-playerin pakettia kun olisi pitänyt käyttää flashplugin-nonfree:tä).

Linkkejä:

• Ubuntu Linux, suomalainen sivu
  
• Wikipedia: Linux kernel
  
• Linux-asennusrieha