lauantai 13. maaliskuuta 2010

Alaikäisten syyllisyys ja syyttömyys vakavissa rikosepäilyissä

Viime päivien poliisitutkimusten perusteella näyttää siltä, että 12-vuotias varkautelainen tyttö olisi syypää kohuttuun vauvan ryöstämiseen vaunustaan ja hautaamiseen lumeen usean kymmenen senttimetrin syvyydelle. Teko oli mielipuolinen ja vauvan kannalta hengenvaarallinen. Luojan kiitos, että vauva selvisi hengissä ja ilmeisesti vahingoittumattomana.

Kuten huonommin päättyneessä brittiläisessä James Bulgerin tapauksessa, tulisi tässäkin kohtaa keskusteluun nostaa alaikäisten vastuu teoistaan yhteiskunnassa. Englannissa ja Walesissa jo kymmenvuotiaat voivat saada elinkautisen vankeusrangaistuksen murhasta. Suomessa sen sijaan 15 vuotta on ehdoton alaikäraja sille, keitä saa ja pitää viedä tuomioistuimiin, jos ovat rikoksista epäiltyjä. Näiden välissä on tietty liikkumavara, josta toivon Suomessa käytävän keskustelua.

Teen radikaalin ehdotuksen, jonka mukaan tuomioistuimet voisivat Suomessa käsitellä rikosten syyttömyys- ja syyllisyyskysymyksen myös esimurrosikäisten nuorten (esim. 10 vuotta täyttäneiden kohdalla), mutta alle 15-vuotiaita ei missään olosuhteissa saisi tuomita rikosoikeudellisiin rangaistuksiin, kuten sakkoon tai vankeuteen.

Perustelut tälle ovat mielestäni selvät. Nykyisellään voidaan alaikäisiä velvoittaa korvauksiin tai heidät voidaan rikosten vuoksi saattaa lastensuojeluviranomaisten toimenpiteiden kohteeksi ja esimerkiksi sen perusteella ottaa huostaan. Joskus tämä tapa saattaa loukata epäillyn oikeusturvaakin, koska jos poliisi siirtää epäilynsä suoraan lastensuojeluviranomaisille ilman tuomioistuimen toteamaa syyllisyyttä, on mahdollista tehdä erittäin veristä vääryyttä syyttömien kohdalla. Joku alle 15-vuotias, joka ei ole tehnyt mitään lainvastaista, mutta joutunut aiheettomasti epäillyksi, saattaa joutua "etukäteen rikolliseksi tuomittuna" koulukotiin ja velvoitetuksi korvauksiin, kun oikeusprosessi ja todisteiden tarkastelu on ohitettu! Tällaista ei voisi hyväksyä.

Käytännön menettelytapa voisi olla seuraava: jos alle 15-vuotiasta epäillään vakavasta rikoksesta todennäköisin syin, voitaisiin hänet ottaa kiireellisesti huostaan tuomioistuimen päätöksellä. Näyttökynnys olisi sama kuin 15 vuotta täyttäneiden vangitsemisoikeudenkäynneissä. Itse oikeudenkäynnissä todettaisiin syyllisyyskysymys. Jos syytetty todettaisiin syyttömäksi, huosta purettaisiin välittömästi ja korvaukset huostaanottoajasta myönnettäisiin, kuten aiheettomasta vangitsemista, mahdollisesti jopa korotettuna. Jos todettaisiin syylliseksi, tuomioistuin toteaisi, mikä olisi todennäköinen tuomio, jonka he langettaisivat 15, mutta ei 18-vuotta täyttäneelle rikoksentekijälle kyseisestä rikoksesta ja säätäisivät tämän maksimihuostaanottoajaksi. Sosiaaliviranomaiset saisivat huoltajien ja tuomitun kanssa neuvoteltuaan päättää, tehdäänkö mitään huostaanottoa ja ilman muita perusteita koulukoti- tai muu sijoitus ei saisi kestää kauempaa kuin maksimihuostaanottoajan. Alaikäiset eivät missään olosuhteissa saa saada korkeampia vapaudenmenetystuomioita kuin täysi-ikäiset! Mielentilatutkimuksen tulisi näissä prosesseissa olla aina pakollinen.

Ei kommentteja: