Jokaista valtion tukea on vastattava rajoitusehto

Klara wappen!

Tänään on wapunpäivästä huolimatta äimistelty sitä, kuinka suurpoliittisella kentällä tapahtuu pyhäpäivästä välittämättä, viimeiset tiedot Kreikan tilanteestakin ovat sen mukaisia, että Suomen valtion osuus velkapaketista näyttää jatkuvasti paisuvan. Jos rahoja ei saada takaisin, kyseessä on iso menetys ja uskottavuusongelma euroalueelle. Tehtiin asiassa niin tai näin, välttämätöntä olisi tunnistaa sellaisia tilanteita etukäteen, jotka voivat luoda odottamattoman suuria rahareikiä budjettiin.

Tärkeä perussääntö, joka on tuntunut kaikesta talouskeskustelusta unohtuvan on se, että jos johonkin liiketoiminnan alaan käytetään yhteiskunnan varoja tukiaisiksi, niin vastapainona on oltava myös yhteiskunnan kyseiselle alalle tai tuensaajille velvoittamat rajoitukset. Pankkisektorilla tämä voisi mielellään tarkoittaa talletussuojallisten tilien korkokattoa, maataloudessa velvoitetta luovuttaa ylijäämäviljaa varmuusvarastoihin, ydinvoiman tapauksessa pelkkien lupapäätösten vastineena velvoitetta osallistua fuusioenergian tutkimuksen rahoitukseen, esimerkkejä on lukuisia.

Miksi tällainen rakennemalli? Syynä on se, että yhteiskunnan tuki vääristää vapaata kilpailua ja voi johtaa hallitsemattomana epätavallisen suuriin riskinottoihin ja tukien olemassaoloon adaptoituneisiin liiketoimintamalleihin alalla kuin alalla. Opiskelijoiden lukukausimaksukeskustelun kannalta on esimerkiksi mielenkiintoista verrata Ison-Britannian ja Yhdysvaltain lukukausimaksukäytäntöjen vaikutuksia näiden maiden budjeteille. Molemmille maille on yhteistä lukukausimaksujen periminen ja valtiontakaukset opintolainoille, sen sijaan maat eriävät tässä siten, että Isossa-Britanniassa on lukukausimaksukatot, joskin korkeat sellaiset, Yhdysvalloissa ei. Yhdysvalloissa tämä on johtanut siihen, että opintolainojen määrät ja niiden valtiontakaukset ovat nousseet ja yliopistot ovat voineet juuri valtiontakausten olemassaolon tähden nostaa lukukausimaksujaan paljon nopeammin kuin elinkustannusindeksi on noussut. Seurauksena ovat olleet lisääntyvät opintolainojen takaisinmaksukyvyttömyydet ja takausten kaatumisia liittovaltion ja osavaltioiden syliin. Epäsuorakin tuki koulutusalalle on luonut joillekin vapaan piikin valtion varoille, kun vastaava rajoitus on puuttunut.