Kreikka ja turvallisuuspolitiikka

Eduskunta on odotetusti melkein koko hallituksen voimin hyväksynyt Kreikan hillittömän suuruisen lainaohjelman. Vihreätkin äänestivät puolesta ja vetivät samalla ydinvoimamediakampanjalla huomiota pois pääasioista. Onhan totta, että ydinvoima-asia oli tiedossa ja Vihreiden tosiasiallisesti hyväksymä jo hallitusohjelman laadintavaiheessa, mutta Kreikka-paketti uusi omaatuntoa rassaava talouspoliittinen kriisikysymys.

Kysyisin hallitukselta, mitä jäi kertomatta? Todellinen syy Kreikan massiiviseen tukemiseen Suomen osalta ei voi olla se, että ehkäistäisiin kriisiä koko euroalueella, koska Kreikka voidaan tarvittaessa sulkea pois Euroopan keskuspankin rahoituksen piiristä ja sortaa vararikkoon. Kreikkaan lainatut euromääräiset roskalainat kuihtuvat, mutta mitä se esimerkiksi Suomen tai Saksan obligaatioihin vaikuttaisi? Jos epäilyksiä herää Espanjan, Portugalin ja Irlannin suhteen, sitten herää. Kreikan vararikko saattaisi toimia jopa ankarana pelotteena suitsia muita euroalueen talousohjelmia kuntoon.

Minun spekulaationi on edelleen, että pelätään Kreikan suistumista anarkiaan ja sotilasvaltaan ja siitä tulevia turvallisuuspoliittisia riskejä Välimeren alueelle. Suomi on avustusohjelmassa mukana omista turvallisuussyistään, koska osoittamalla epälojaliteettia, saattaisi muutenkin hankalasti aukipidettävä NATO-ovi mennä riitojen takia kiinni. NATO:on Suomi nimittäin pyrkii mahdollisimman nopeasti, kunhan presidentti maassa vaihtuu.