Innovaatioyliopisto ja opintotukiuudistus

Innovaatioyliopisto, jossa itsekin olen jatko-opiskelijana, on sitten nimetty Aalto-korkeakouluksi kunnioittaen Suomen maineikkaimman arkkitehdin muistoa. Hanke on nähty suureksi mahdollisuudeksi kehittää suomalaista teknillis-tieteellistä tutkimusta ja korkeakouluopetusta. Tällainen vaatii kuitenkin rahaa ja opiskelijoilta motivaatiota. Monien angloamerikkalaisten maiden ratkaisu tähän on ollut lukukausimaksut, mutta Suomen olosuhteissa näen tällaisen epätasa-arvoistavana ja luokkayhteiskuntaa pönkittävänä. Ehdotan sen sijaan suoritepainotteista opintotukea ja käytän opintopistemäärien esimerkkinä Aalto-korkeakoulun perustutkinnon (diplomi-insinööri jatkossakin?) vastaavia.

Diplomi-insinöörin tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä, johon sisältyvät opinnäytetöinä kandidaatintutkimus ja diplomityö. Näistä perusopintojen ja kandidaatintutkimuksen kokonaisosuus on 180 opintopistettä ja loput 120 opintopistettä kattavat loput ylempään korkeakoulututkintoon tarvittavat. Koko opintotuki, joka mitoitettaisiin 60 op/vuosi -tahdilla kattamaan kohtuulliset (opiskelijasolu)asumis- ja elinkustannukset jaettaisiin niin, että korkeakouluun sisäänpääsy oikeuttaisi heti ensimmäistä 30 op:ta vastaavan määrän nostamiseen kuukausittain jyvitettynä ensimmäiseksi syksyksi. Sen jälkeen kutakin puolilukuvuotta kohden opintotuen suuruus kuukausittain määritettäisiin sen mukaan, miten paljon opintoja edellisenä puolilukukautena oli suoritettuna. Mitkä tahansa opintopisteet eivät kelpaisi, vaan ainoastaan sellaiset, jotka olisivat tutkintoon kuuluvia, valvovan professorin hyväksymiä ja Kelalle toimitettuun viralliseen opintosuunnitelmaan sisältyviä. Opiskelijan vakavista sairauksista tai pienen lapsen huoltajuudesta pitäisi säätää erikseen, koska tällainen on hyväksyttävä syy opintojen mahdolliseen viivästymiseen.

Joitakin säästötoimenpiteitä voitaisiin kuitenkin tehdä: esimerkiksi korkeakoulujen sisäänottoa voitaisiin pienentää, pitäen sisäänotto kuitenkin edelleen yo-tutkinto- ja pääsykoeperustaisena eikä rahaperustaisena, samoin voitaisiin säätää, että opintoihin kuulumattomien töiden teko (s.o sellaiset opinnot, joista ei voi laskea työharjoittelupisteitä) johtaisi opintotuen rajuun leikkaamiseen ja selvityspyyntöön. Kun lisäksi muistetaan, että opintotuen kontrolliväli muuttuisi nykyisestä n. puolestatoista vuodesta selkeästi puoleen vuoteen, on odotettavissa, ettei uudistus paisuttaisi valtion menoja.