Hallituksen pilaantuneelta löyhkäävä luottamuslause itselleen

Suomen hallitus on aloittanut lokakuun tavalla, joka kansainvälisoikeudellisesti katsottuna saa sen toiminnan näyttämään varsin merkilliseltä. Vaalirahasotkusta on leivottu kasaan massiivinen "luottamuslause", jossa kaikki hallituspuolueet on saatu ympättyä mukaan silkasta lojaaliudesta ja puoluekurilla, ei asiaperustein. Opposition hajanaisuus ja SDP:n oma ryvettyneisyys on myös käytetty hyväksi poimimalla epäluottamuslause-esityksistä viimeisintä äänestystä varten kristillisdemokraattien vaihtoehto, joka sisälsi AY-liikkeen puoluerahoitukseen osallistumisen kiellon. Yli puolessa EU-maista olisi tällainen sotku aiheuttanut hallituksen sisäisen hajanaisuuden korostumisen ja epäluottamuslauseen, ei Suomessa. Kukaan hallituksen kansanedustaja ei ollut valmis maksamaan sitä hintaa, joka "väärän napin painamisesta" olisi pitänyt maksaa. Olennaista parannusta epämääräisen vaalirahoituksen ongelmaan tuskin myöskään saadaan koskaan.

Ikään kuin pilkantekona, mediamaksuasiaa on samalla nytkäytetty eteenpäin. Jotkut voivat pitää positiivisena sitä, että mediamaksua pohtimaan on laitettu työryhmä, jonka tehtävänä on ottaa kantaa köyhimpien kotitalouksien asemaan mediamaksukysymyksessä, mutta tällaiselta ei voi oikein suuria odottaa. Tilanne on edelleenkin se, että kaikkia koskeva mediamaksu, joka johtaisi joidenkin siihen velvoitettujen joutumisen maksuvaikeuksiin, tuskin katsottaisiin perustuslain mukaiseksi.

Kyseenalaiset mediamaksusta vapauttamisperusteet, kuten Internet-yhteyden puuttumisen edellyttäminen, joka voitaisiin toimeenpanna esimerkiksi niin, että verkkosopimusta tekevien olisi pakko osoittaa maksaneensa kyseinen mediamaksu, koettelisivat myös kovasti perusoikeuksien rajoja liitoksistaan.

Puhtaaseen varallisuuteen ja tuloihin liittyvät maksun alentamisperusteet taas degeneroituvat yhdeksi progressiivisen verotuksen muodoksi aikaisemman progressiivisen tuloverojärjestelmän päälle, sisältäen erityisiä sisäänrakennettuja olettamia asuinkunnan koosta. Tällaisen järjestelmän implementoimista budjettirahoituksen käytön sijaan on vaikea perustella.