Suomessa työelämän kesälomat keskittyvät melko tiiviisti heinäkuulle. Tämä on nähtävissä eniten yli 40-vuotiaiden ikäluokan keskuudessa, mutta sitä nuoremman väen keskuudessa on enemmän muodissa, että koko neli- tai viisiviikkoista ei pidetä samaan putkeen, vaan hajautetaan esimerkiksi osin kesä- ja elokuulle tai jätetään reilusti myös talviloman varoiksi. Työntekijöiden lomien "limittäminen" onkin ainakin firmojen kannalta järkevämpää, sillä tällöin ei tule mihinkään kohtaa vuotta tilannetta, jolloin asiakkuuksienhoito kärsisi liian vähistä paikalla olevista työntekijöistä.
Jostakin syystä monien suomalaisten mielessä elää myytti, jonka mukaan "muualla Euroopassa lomat pidetään aina elokuussa" ja siksi pitäisi Suomessakin esimerkiksi koululaisten kesälomia siirtää eteenpäin tai lyhentää. Muutama päivä sitten luin jopa mätäkuunjutun, jossa ehdotettiin lyhennetyn kesäloman kompensoimista pidennetyllä pääsiäislomalla. Sellainen idea on kuolleena syntynyt. Koululaiset haluavat vapaa-aikansa kyllä mieluummin alkukesään kuin kevään mahdolliseen loskaisimpaan vaiheeseen.
Tosiasiassa laajennetussa Euroopan Unionissa liike-elämän rattaat pyörivät vuoden ympäri ja aikuisia on töissä jokaisena vuoden kuukautena. Esimerkiksi teollisuutta ei voi alkaa pysäyttää lomasesonkien tai sellaisiksi oletettujen ajankohtien takia. Näinollen aikuisten työssäkäyvien lomat joka tapauksessa ovat hajautetumpia ja lyhyempiä kuin koululaisten, eikä siitä pääse mihinkään. Jos koululaisten yksinolo loma-aikoina huolestuttaa, niin se on parempi ratkaista harrastustoiminnalla kuin käyttämällä koulua "säilytystilana". Tällaisten harrastusmahdollisuuksien parempi avaaminen pienituloisillekin toisaalta vaatisi sekä valtion budjetin painotuksen että kunnille lisää rahaa. On siis mietittävä, tuleeko ihan kaikkea mahdollista "jakovaraa" panostaa veronkevennyksiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti