Ydinvoiman turvallisuuskysymykset

Taas on viikonloppu koittanut ja hyvillä ilmoillakin näyttää alkavan. Jännittämistä on huomenna ja ylihuomenna myös siinä, miten suomalaiset pärjäävät formuloissa.

Sitten vakavaampaan teemaan, eli ydinvoimaan. Fissioydinvoima on tällä hetkellä tärkeä läntisten teollisuusmaiden energiansaannin perusta ja suoranainen välttämättömyys vähennettäessä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ekologisempina pidetyt aurinko- ja tuulivoima ovat Suomen olosuhteissa ongelmallisia siksi, että tehokasta tuotantoa olisi odotettavissa vain osan vuodesta (aurinkovoima) tai ajoittain ja tarvittavien voimaloiden määrä olisi ylettömän suuri (tuulivoima). Vesivoiman ongelmana on rajoitettu rakentamiskapasiteetti ja siitä vesistöille aiheutuvat ympäristönmuutokset. Tässä mielessä olisi järkevää, että uusia ydinreaktoreita rakennettaisiin maahamme seuraavan vuosikymmenen aikana n. kahdesta viiteen kappaletta lisää.

Ydinvoima-asia on kuitenkin sellainen, että siinä eivät saa mielestäni halvimmalla hinnalla kilpailuttamiseen perustuvat liiketoimintamallit hallita. Syynä on se, että ydinvoiman kanssa turvallisuus on ykkössijalla ja kuuma ydinreaktio hyvä renki, mutta huono isäntä. Viime aikoina on monista ydinlaitoksista esim. Ruotsissa ja Ranskassa, samoin kuin vielä tekeillä olevan Olkiluodon 3. yksikön työmaalta paljastunut vakavia huolimattomuuksia ja turvallisuuspuutteita. On anteeksiantamatonta leväperäisyyttä, jos ydinvoimaloiden pohjaksi valetuissa betoniastioissa on halkeamia, ydinvoimaloiden primaarivedenkierto vuotaa radioaktiivista vettä tai ydinvoimalaitoksen viereisten rakennusten katolla voi syttyä tulipalo! Tällainen antaa monille ydinvoiman vastustajille valtit käteen ja yleensä ihmisille ymmärtää, että ydinvoimassa olisi riskiensä vuoksi jotakin perusteellisesti pielessä tai riskejä ei nykyihminen osaisi kunnolla hallita.

Korjausehdotuksiksi ongelmiin ehdotan, että ydinvoimalaitosten rakennuttamisessa olisi käytettävä vain rakennusliikkeitä, jotka olisi tiukasti turvallisuussertifioitu tätä varten ja ydinvoimaloiden käytöstä päättämässä olisi aina yksityisen voimansiirtoyhtiön ohella eduskunnan nimittämä teknisistä asiantuntijoista koostuva ja yhtiön liiketoiminnasta riippumaton hallintoneuvosto ja tarkkailijat. Tällainen ei uhkaisi järkevästi toimivan voimansiirtoyhtiön taloutta mitenkään, mutta päinvastoin parantaisi luottamusta tähän kaikkein ankarimman vastuun omaavaan energiantuotannon alaan.